Sivut

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

en kestä

mitä tämä elämä oikein on

torstaina ajattelin viettäväni tunnollisen oppilaan viikonlopun kera seitsemän veljen ja uskonnon esseevastausrunkojen
sitten kuulin erään tutun äänen joka oli jo melkein unohtunut ja-

menin turkuun
löysin onnellisuuden
tulin pois turusta,

leihti
koti
täällä on vain vihreitä seiniä ja keskusteluja, jotka tapahtuvat ilman syitä
loch nessin hirviöitä ikkunalaudoilla ja tyhjiä lakritsijäätelöpurkkeja
tarkoituksettomuutta ja
kaipuuta

ehkä myös pieni hymy hypotenuusalle

kaksikymmentä päivää, niin minulle kerrottiin

3 kommenttia: