Sivut

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

ikävä

auira
hiuksia
nttilä
jalkaa
väirt
sormisr
velle
kuplii
reppu
haaj
elinaelina1
vratpat

niin

kommuuni1

lauantai 29. lokakuuta 2011

varpaasta päihin

tio20
tio13
kenkät
omakuva

huomenna tuonne taas, vielä paremmassa seurassa.

olen löytänyt viime päivinä yllättäviä yhteyksiä sieluihin, yllättävistä paikoista. En muistanut millaista ja miksi oli joskus mutta nyt muistan kaiken, pienistä hampaanvälähdyksistä, hengityksentukkeumista ja silmänsiristelyistä ihan kaiken. Hassua, voisi muistaa useamminkin.

henkiä, henkiä, henkiä, miksi niitä kaikkialle.
punavalkoisiin kenkiinkin

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

ja yksikään ei

tio1
kävin tutkimassa valoa jotta kuvataiteen lukiodiplomini ehkä joskus vielä voi edistyä.

autiotalossa valo tulee sisään suoraan kylmästä ilmasta, kuulaudesta, ilman keltaista
kiitos inspiraatiosta sannille, muistutit kuinka hienoa luonnonvalo on

nyt juuri
suuri huokaus
ja miksi oon niin klisee
ja miksi pyhä ja arki on niin arvattavissa
yio4
tio10
tio7
tio8
tio12
tio4
tio9
mustavalkoisin ajattelu on niin helppoa
terveisin,
tio14
autiotalo ja bach on lähestulkoon täydellinen yhdistelmä vaikken edes koskaan kuuntele bachia

maanantai 24. lokakuuta 2011

vielä ei tuule

suoritus, suoritus
suoristus
suoritus

tänään juoksin vain pellolla koska en jaksa ympäröiviä asioita
yliviivattuja kyllä
hiusksi
hiuksia

kylmää ilmaa oli silti

pisaroio
nyt
talvi
ja ikkunat vain itkee

torstai 20. lokakuuta 2011

kehrää kuin

tänään teen matematiikanläksyt ajoissa, sielujen ääniä kuunnellen. Kyllä, niin teen.
valkosipuli on ahdistavaa liiallisissa määrin

mutta siirtääkseni kärsimystä kerron;
Tukholma oli silmiäsilittävä vaikka olikin kylmä. Päivä tuntui monilta ja ursäkta auttoi.

kuvat on huonoja anteeksi mutta keskityin elämään

pilvejä
muffinsii
velamoo
puomi
oransisi
vieulti
taloja
normaali
änsii

lisäksi: nuo ihmiset on ihan ok

pääsiäismusiikki lokakuussa on outoa

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

salemista tuulee

astuin lentokoneeseen ja sitten olin vieraalla maalla
aurinkoisessa
lampi
iulisimi
velammo
käsi
mutta se oli loistavaa anteeksi

kerron lisää kun olen oppinut lisää videoinkoonnista
muustakin kuin päivänvalosta

ps. mulla on hernekeiton värinen takki

tiistai 11. lokakuuta 2011

välitön

voi tätä materialismionnellisuuden määrää

nauran vain koska sylissäni on musta muovimöhkäle, nauran, nauran, ihailen oranssia ja hymyilen
puu1
psuuu2
puu3

torstaina länteen. pitäisi pakata kuuden päivän elämä yhteen harmaaseen reppuun.
ei varmaan mahdu.
onneksi kissa sentään on kokoontaitettava

maanantai 10. lokakuuta 2011

ei mitään

ikävä, mutta
ihan vääriä henkilöitä, niitä jotka muistaa minut vain sinä hassuna tyttönä jolla oli oranssit farkut ja jolle satuttiin hymyilemään hieman väärässä kohtaa.
Olemassaoloni muistetaan ehkä reunalla, ehkä jos nähdään kaksihaaraiset tai kuminauhat suussa tarpeeksi läheltä,
kuullaan hallitsematon nauru, teennäisyys
ja ajatellaan, että no niin, kyllä se siitä
tulta
tulta4
ehkä minä vielä piirrän kasvoni vielä heidän mieleensä ohutkärkisellä mustekynällä
tulta1
tulta5
tutla3

pimeyden ja valon välillä olevassa-

haluaisin vangitan okrankeltaisen mutta etsimestä näkyy vain mustaa

ylihuomenna tänne saapuu yksi, toinen, kolmas

(kohti)

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

uppo u t u ma

pohjoisemmassa syksy oli läsnä.
(niin minäkin, pitkästä aikaa)
ooh2

mietin vain, että
olenko usva koska rakastan sumua järven päällä
vai että rakastanko sumua järven päällä koska olen usva

ooh1
ooh6
ooh4
ooh5

huomenna en voi olla oranssi, ehkä sinapinkeltainen sitten
mutta siedätte olla onnellisia ruskan vuoksi, jyväskyläläiset

ja lopulta oli vain persikkaa.

kerron kyllä lisää kaikesta, tähdenlennoista, sammalenpeittämistä metsistä, kimmeltävistä aamuista, yllättävistä onnellisuuksista ja Tove Janssonista,
kerron