Sivut

maanantai 10. lokakuuta 2011

ei mitään

ikävä, mutta
ihan vääriä henkilöitä, niitä jotka muistaa minut vain sinä hassuna tyttönä jolla oli oranssit farkut ja jolle satuttiin hymyilemään hieman väärässä kohtaa.
Olemassaoloni muistetaan ehkä reunalla, ehkä jos nähdään kaksihaaraiset tai kuminauhat suussa tarpeeksi läheltä,
kuullaan hallitsematon nauru, teennäisyys
ja ajatellaan, että no niin, kyllä se siitä
tulta
tulta4
ehkä minä vielä piirrän kasvoni vielä heidän mieleensä ohutkärkisellä mustekynällä
tulta1
tulta5
tutla3

pimeyden ja valon välillä olevassa-

haluaisin vangitan okrankeltaisen mutta etsimestä näkyy vain mustaa

ylihuomenna tänne saapuu yksi, toinen, kolmas

(kohti)

3 kommenttia:

  1. ihania kuvia<3 tekstissä en aina ihan pysy mukana:D

    VastaaPoista
  2. Ah, metsänneito viimeisessä parhaimmillaan.

    Minä rakastan tekstejäsi. En suoraan ymmärrä, mistä niissä puhut tai mihin viittaat, mutta kirjoitat juuri siten, että lukijan itse on tehtävä tulkintansa.

    VastaaPoista
  3. ohhoh no kiitoksia, en haluaisikaan kertoa asioita ymmärrettävästi mutta niin että niistä voi jotain käsittää! ehkä

    VastaaPoista