Sivut

tiistai 10. heinäkuuta 2012

kellun

ainakin kaksitoista aikaa katsoin vain muiden maailmaa, nyt ehkä voisin katsoa kissaani. Tai nuotteja joiden päälle kerääntyy kärpäsenraatoja tasaisessa rytmissä, sen melkein kuulee

mutta olen minä nauttinut. En jaksa luetella koska aktiviteeteilla ei oikeastaan ole väliä, on vain väliä mitä tunsin ja tunsin nautintoa vaikka väsyttääkin. Viidentenä yönä pääsin kotiin asti.
Erityisesti nautin Suomenlinnasta, kun
yksi täytti kahdeksantoista ja sai pimeyden jälkeen riippumaton
yksi soitti kitaraa ja toinen huilua onnitellessaan,
yksi juoksi kauppaan ostamaan ilmapalloja,
yksi söi kermavaahtoa pää alaspäin,
yksi keskusteli ranskaa sidottujen korvien ja Bachin taaksekin,
seitsemän hymyili.
pik
lotalota
kitarisa
elina
onpa kivaa elää kesäisin.

Pitää vain varoa ettei mene liian lähelle, muuten voi olla liian vaikeaa palata etelän janoiseen elämään.

3 kommenttia: