Sivut

lauantai 18. elokuuta 2012

uskoisinkohan todellisuuteen

eräänä päivänä löysin ihmiset vasemmalta, hymyjen takaa
auringon oikealta
itseni meren äärestä. Meri, se oli tullut takaisin mutta nyt se oli arvaamattomampi kuin aikoihin, tahtoi yllättää. Se lähti pois ja tuli takaisin, paljasti aukion, jolle teki mieli hypätä, saadakseen saaliiksi muutakin kuin kaloja
ja minä vain sanoin samoja sanoja kuin muumipappa usein.
ringonlasku
knuutio
Ystävät. Oli ystäviä jotka kurkistivat alas maailman laidalta, oli ystäviä jotka saivat kultakruunun hiuksistaan. Tykkäsin kaikista,
heinähatuista, valokuvaavista, nauravista,  oransseista,
pianisteista:
maumau
elinajavellamo
vellamojaelinaa
siloiutit
kirjoitin tuolla kallioilla että en halua unohtaa miltä tuntuu,
mutta kuvittelen muistavani vain koska näen sattuman värejä tässä näytöllä.

En muista. Muistan vain että se tuntui ihan hirveän suurelta, paljolta. Niinkuin loppukesä yleensäkin, silloin imee koko maailman itseensä jotta pystyisi olemaan mahdollisimman paljon jotakin mitä nykyhetki ei ole, vaikka silloin juuri muuttuu vahingossa siksi mitä on. Nykyiseksi.
Muistaa koska tietää että on pakko.

Loppukesän tuoksu ja tuulet hurmaavat edelleen.
eliiina
topias
minä täällä siivoan, yritän pakata elämäni kolmeen laukkuun. Minä löydän unohtuneita esineitä, esineitä jotka eivät olleet enää olemassakaan minun tietoisuudessani, aina vain lisää. Yritän päättää haluanko moisia kohtaamisia vielä joskus elämässäni. On vaikeaa tietää mitä haluaa tuntea loppuelämänsä ajan.
Sanoja en löydä vieläkään. Ikävää.

16 kommenttia:

  1. ääks miten ihanat värit näissä on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mun mielestä ne on vähän muovisia mutta. kiitos kiitos!

      Poista
  2. Upeita kuvia, ei voi muuta sanoa!

    karoliinannn.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. eipä muistais todeksi, jos ei tätä näkis

    kerrohan pian myös tulevasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mun mielestä tuolloin oli hyvin elävää muutoinkin, muistan miltä jaloissa tuntui. tuoksui loppukesä. kerron!

      Poista
  4. muistan vain, että tykkäsin olla siellä teiän kanssa, ja että oli kauhean kaunista. oih.


    ps, kerro lisää sit joskus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mää muistan muutakin! ! mutta tuon ennen kaikkea.

      Poista
  5. Oivoi. Oli kesä oli mopo oli kesämopo..

    VastaaPoista
  6. Ihana valo, ihan upean vangitseva.

    Ja sun sanat. Sydän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. suomenlinnassa on kyllä aina. ainakin.
      voi että minua itkettää kun sanat eivät enää elä minussa.

      Poista
  7. hui kamala ku mua nyt jännittää kommentoida ekaa kertaa varsinki ihan nimellä mut aattelin että en oikeesti oo nössö etten uskaltais. mutta kauniita kuvia,kauniita ystäviä sulla ja kaunista tekstiä! tänne on niin mukava tulla välillä uppoutumaan ja unohtaa kaikki esim kirjotuksiin liittyvät asiat.että onpa ihana tämä blogi sulla.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-----) älkää peljätkö, mun mielestä on kivaaa kuulla tällasta! kiitos vain

      Poista