Sivut

maanantai 6. tammikuuta 2014

arkistoista

tällaista joululoma oikeasti on:
kissa
kulutin suuren osan lomastani piirtämällä väritystehtäviä aivokirjoihin: Save the Arctic
kengät
seikkailin kirkon pihalla punaisissa ballerinoissa neljäs tammikuuta
kirja
ihmettelin kuinka Haruki Murakami ymmärtää kissoja
koira
vakuutuin siitä että äitini on maailman paras valokuvaaja, lapsuuskuvissa näkyy sielu
päläläläpl
oivallukset periytyivät yksitoistavuotiaille pikkuveljille
vasar
piparkakkutalon leipominen muistuttaa välillä väkivaltaa
silmä
mietin elokuussa, kuinka Valo saa kuulostamaan kaikki maailman muut nimet turhilta
Teki mieli näyttää konkreettisia asioita, koska pelottaa, että muuten uppoan omaan maailmaani vielä syvemmälle. Puhelimen arkistoista löytää niitäkin hetkiä, jotka eivät ole olleet tarpeeksi tärkeitä minun aivoilleni, kuten mummu totesi eilen.
Onko puhelimella otetut kuvat kaikki samanlaisia vai juuri elämästä parhaiten kertovia? Vai onko elämä kaikilla oikeasti samaa mutta kaikki naamioituu? Onko näitä ikävystyttävää katsella?

8 kommenttia: