Sivut

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

häävalo ja hääilo

Toisinaan leikin valokuvaajaa.

Kaksi viikkoa sitten kuvasin Jenniinan ja Heikin onnea.

Vihreillä pelloilla,
potretti1
pysty
jenniinalentää
siniauto
kirkossa
ovella
edessä
alttari
pysty1232
kirkko
kirkostaulos
ilmapallot
ja juhlassa.
halaus
kakku
sormus
jenniina
piirileikki
sekasotku
Vaikka olin vain valokuvaaja, hymyilin koko ajan. Kaiken kauneudelle, kertomuksille lapsuudesta ja soljuville lauluille. Toivottavasti kuvatkin soivat ja kertovat.

Onnea vielä kauniille hääparille,
oon kiitollinen kun sain tulla häihinne hymyilemään.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

juhannusyön hulluja

Sinioranssi hetki Vantaalla,
rynnättiin bussipysäkille kylmään.
lottava
jenna
punatukka
En kerännyt seitsemää kukkaa vaan mielipiteitä pohjoisesta
ja kahvi sai mut hyppimään ympäriinsä.

Elämä on hurja, jatkuva kvinttiketju. Ikinä ei tuu toonika vaan aina tipahtaa alemmaksi. Sydän tippuu korvaan ja sitruuna kurkkuun.
Värikkäitä päiviä. Vihreä sadetakki, keltainen greippi ja oranssi silkkimakuupussi, jossa voi jäädä toisten alasänkyyn yöksi.
Huoletonta. Nyt nukun.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

entä jos

Hangossa oli valkoinen huvila tyhjillään keskustassa.
Se näytti siltä että
voisi kiivetä savupiipusta sisään, imuroida lattiat, kitkeä rikkaruohot ja perustaa musiikkikahvilan.

Hyviä varasuunnitelmia minulle, jolla ei ole tulevaisuutta.
nuttura
sahalaita
talotalo
rautanaula
Unelmoinnista tulee hyvä olo.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

galen i hangö

Hassu elämä. Kaikki vähän vinksallaan.

Perjantaina istuin autossa ja saavuin Ylivieskaan, lauantaina kuvasin onnea hehkuvat häät ja luin karttaa huonosti pohjanmaan lävitse, heräsin kissojen valtakunnasta Tampereelta ja päätin lähteä Hankoon.

Hangossa ilma on ohuempaa. Kun nukkui riippumatossa ja eli ilman seiniä, tuntui oudolta mennä sisätilaan kirjastoon ja tuijottaa kuvia näytöltä. Ilman virtaus oli pysäytetty ja lattioista tehty epäluonnollisen tasaisia, paljon tasaisempia kuin jalkapohjat.
Ulkona oli uimamaja ja lämmintä hiekkaa. Minua viisaampi kertoi että jos ruumis on vedessä kuusikymmentä sekuntia, alkaa tuntua kivalta. Ja laski minun puolestani. Uiskentelin pitkään.
Kuten useimmiten, roskiksessa oli kinuskikakku.
riippumato
riippumatojenvalta
knuuttijaviukul
kärpästensurna
varjoja
riemukas
kakku
rasvaa
Muistakaa käyttää aurinkorasvaa rakkaat.

Hangossa valokuvaaminen oli ihanaa.
Opettelen sinuiksi laajakulman kanssa, nyt kutsun sitä vielä epämiellyttäväksi. Ja mietin kontrastia itselle kuvaamisen ja muille kuvaamisen välillä: tuntuuko vielä joskus että voin näyttää itseltäni, kun kuvaan muille? Oon kuvannut kolmet häät, mutta en ole julkaissut kuvia niistä missään, sillä en oikein ikinä osaa olla kun kuvaan toisille.

(Haluaisitteko te nähdä valokuvaushommiani verbaalisen oksennuksen lisäksi?)

Tänään heräsin viideltä ja kävelin puoli tuntia liian aikaisin juna-asemalle, pyöräilin kotiin ja puin puhtaat vaatteet.
Puhtaita korvia en, nyt kuulin englantia huonosti ja kassakoneen kertomuksia vielä huonommin. Päässä on hiekkaa, hammasharjassa levää ja mä oon onnellinen -
hyvää yötä.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

tumma ilma

Iltahämärä on ihana.
valkovuokot
valokuvuokot
Yössä mustarastaat laulaa ja anorakin hihansuista valuu sisään kylmää ilmaa. En näe missä on mutaa tai korkeita pudotuksia, mutta jalat muistaa kyllä.

Espoossa on aika kivaa.
Töissä opettelen piirtämään täydellisiä vitosia, järjestän samansävyiset vaatteet vieriviereen ja juttelen mukavia.
Kotona äiti tekee munakoisolasagnea ja soitan nocturneja yksi ja puoli koska en jaksa enempää.
Iltaisin lojun vähän missä sattuu. Silloin katson missä lojun, enkä muista katsoa omaa mielensisäistä sekavuutta.

Kesäkuun ilma maistuu innostukselta.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

saaren säitä

Vielä pari sanaa saaresta:

Olin Kökarilla puolitoista vuorokautta, mutta sain kultaisen auringonlaskun, aamupäivän sadekuurot ja sumuisen illan.
Maarianhaminassa pääsin nukkumaan kerrossänkyyn ja syömään dyykattuja avokadoja kallionkielekkeelle.
Hassua että joskus neljä vuorokautta on täynnä eloa, joka hetki. Yötkin, kun heräilee oranssiin kajastukseen joka puolelta, miettii mihin villapaitana ollut tyyny on liukunut ja kuuntelee rapistelenko itse telttakangasta vai vaaniiko peura minua ulkona.
Mutta on lojuminenkin kivaa. Tänään poimin raparperinkukkia ja kerin koiraa ulkona auringonpaisteessa ja mietin että puutarhanhoito on kyllä tärkeää, muuten en voisi herätä niin että ikkunasta kurkistaa omenankukkia ja villiviiniä.
kalliolla
tornissa
puyöruu
ilrapala
äärettömyys-pieni
sulka
Sellaiset paikat jotka ei mahdu kuviin on mun lempipaikkoja.

Tunturit ja meret ja auringonlaskut ja kellarikomerot.