Sivut

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

tuulikaappi

Muutin kesäksi uuteen huoneeseen. Täällä tuulee.

tuulielina
matoja
lottajaelina
annitanni
lottajaandreas
roiske

Hiuksissa on pölyä ja saunakamarissa on pölyä, mutta se on jatkuvassa liikkeessä. Jätän kulkureitit avoimiksi: oven selälleen ja ikkunan auki. Minä kierrän happi kiertää ajatukset lentää uusiin kerroksiin terassin portaita pitkin kissan ruokakuppiin ja sitten taas minun luokseni.

Välillä jalkapohjiin kertyy paksu mutakerros, mutta se kuluu äkkiä polkujen varrella. Maa kiertää, multa kiertää.

Tahmeat kolot puhdistuvat. Tuntuu, että kaikkialla on ollut vähän hunajaa, töhnää, jota on hirveän vaikea nähdä ja raaputtaa pois. Jota ei jaksa pysähtyä puhdistamaan.
Tuli tuuli. On puhtaampaa.

Tuuli tekee olosta keveämmän. Huhtikuussa hiihdin järven jäällä myötätuuleen, ja liikuin eteenpäin vain muutamalla sauvan tökkäisyllä. Nyt nostan jalkoja vähän, mutta muuten lennän eteenpäin lintukengissä itsestäni.

Pukeudun kevyisiin mekkoihin ja jätän hiuksia nutturan ulkopuolelle, jotta olisin ilmojen heiteltävissä. Olenhan sääilmiö itsekin.

Tapaan ihmisiä, jotka tuuli kuljetti tänne. Olemme pinnan alla, kokonaisina kaloina. Me emme ole yhtä, me emme ole samaa nestettä, samaa vettä. Mutta me olemme samassa maailmassa, minä tässä ja sinä siinä. Meillä on rajat
ja siksi voimme nähdä toisemme.

On valoisaa.

Kuvat Hangosta, jossa tuuli oli kovin konkreettista.

4 kommenttia:

  1. Ihana! Kun on kala, tärkeintä on että on vettä. Tiedätkö mitä on vesi? Miksi sataa? Kauneinta on se, kun sataa vedenpinnalle, koska silloin kyynel yhdistyy siihen, mistä se on tullut.
    Tämä ajatus vain nimeni vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä on vesi? Miksi sataa? Kiitos ajatuksesta, kaunis nimi.

      Poista
    2. Käsittääkseni vesi on kalojen välinen asia. Vesi on lämmintä ja kannattelevaa. Joskus ilma muuttuu ahdistavaksi, ja silloin vesi sublimoituu usvan tavoin, nousee taivaalle ja tiivistyy kylmyyden keskellä painavaksi. Sitä voi kutsua pilveksi, ja se on täynnä surua (joka on siis sublimoitunutta tiedät-kyllä-mitä). Pilvi hengittää sateessa, kaipaus sataa alas ja muuttuu kevyemmäksi, ei enää paina liikaa. Mutta kauneinta on se, että kaikelle on tarkoitus ja kaikki suru nousee jostain hyvästä ja lämpimästä. Siksi sade veden pinnalla on jotenkin erittäin lohdullista!

      Poista
    3. ! Niin, tuo on kai joku tunteiden kiertokulku. Vesi voi olla lämmintä tai surullista, mutta surukin voi muuttua lämpimäksi. Sää puhut kauniisti.

      Tiedätkö mitä, tänään oli ensimmäinen kesäsade aikoihin. Se oli puhdasta. Vesi tuli suoraan iholle. Ilma oli lämmin ja vesipisarat virkistäviä. Sade ei ollut surullista eikä iloista, se oli enimmäkseen tosi olemassaolevaa.

      Poista