Sivut

tiistai 8. heinäkuuta 2014

ulottuvuushyppelyä

MINÄ
pompin täällä todellisuudessa

kiipeän puuhun näyttämään norjalaisviulistilta,
kiipeän tikapuita pitkin katolle jossa sora rohisee ja sienenmuotoinen vesitorni siintää auringon suunnassa,

keinun taivaalle keinun ja hyppään, hameenhelmat ei koskaan roiku tasaisena alaspäin,
silmäluomet ei koskaan roiku vaan ne kuljettaa katseen pöydän alle ja väkijoukon yli,
minä en roiku vaan kävelen ihan itse meloni pään päällä,

päihdyn ihmisistä, päihdyn todellisuudesta, päihdyn kahvista, päihdyn mustavalkoisuudesta,

aamuisin ei tule luottamuskrapulaa, tänään itku, mutta useimmiten reippaat jalat ja raparperia,

on kaksi usvaa, toinen niistä kävelee kyyryselässä ja se toinen kohottelee kulmakarvoja ja sen sylki purskahtaa suoraan suusta vastaantulevan aivoille,
useimmiten juon kahvia tai letitän tukkani ja muutun jälkimmäiseksi,
kuorin ympäriltäni kalvon ja laitan sen silmään.

TUUULEE
PUUSSA
HANNAA
KISSOJA
PILV
LAMMESSA
VALOAA

menen sinne minne muutkin,
muut menevät Suomenlinnaan, kotiin, Herttoniemeen ja autiotaloon,

muut
kertovat häpeästä, maanalaisesta infrastruktuurista, onnellisuuden teeskentelystä ja sukupuolista, minä kuuntelen,

muut laulavat kärsimyksestä, keittävät kahvia ja silittävät koiraa,

muut ja minäkin
MYSTEERI1
MYSTEERI2
pääää
en tyhjennä koskaan termospulloa ikkunalaudalta enkä siivoa vaatteita lattialta,
jätän merkkejä eilisen todellisuudesta pienen punaisen kirjan sivuille ja työpaikan vaatekaappiin,

kaikki valuu muuten käsistäni
käsittämättömiin

8 kommenttia:

  1. Huumaannu elämästä, kyllä, tajuttomuuksia täälläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huuma. Tää on jotenkin kirkastava eikä sumentava huuma.

      Poista
  2. http://www.youtube.com/watch?v=UClqsv91f_I

    VastaaPoista
  3. Taidat suunnattoman herkällä tavalla sekä kuvat että sanat. Tänne on hyvä tulla. Kiitos, että saan tulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos, kiitos. oot sanonut monia ihmeellisiä sanoja vuosien aikana.

      Poista