Sivut

perjantai 10. lokakuuta 2014

suuntaviivoja

Elämä Tampereella on sekasortoa.
Pyöräilen liukkaassa lehtisateessa Hämeenkadun ihmisiä väistellen niin lujaa, ettei tarvitse ajatella. Joskus pysähdyn. En yhtään tiedä minne pitää mennä.

Onko oikeus olla tietämättä?
tunturihäh
Haluaisin vaan kellua tässä tietämättömyydessä. Rauhattomalla mielellä poukkoilen puolelta toiselle nopeasti. En ehdi tutkia yhtään maailmaa kokonaisena, kun joku jo vetää toiseen suuntaan. Ensin huumaantuu vapaudesta, sitten haluaa käpertyä ihmisen vierelle kun virkistävä tuuli onkin kylmää ja sateista.

Eilen mulle sanottiin, että ei tarvitse tietää mitään mistään.

Olen sanonut varovaisesti ääneen niitä asioita, joita tiedän, ja alkanut täristä. Haluaisin olla auki kaikelle, mutta välitilasta on pitkä matka joka suuntaan. Kukaan ei halua tulla kansainvälisille vesille.

Kahtena iltana olen kävellyt ympäri rautatieasemaa ja katsellut ihmisiä ja koiria jotka menevät tiehensä tai junaansa. Olen unelmoinut meneväni niin pitkälle kuin missä vaihtoyliopistoja on. Sellaiseen paikkaan, jossa mikään ei muistuta entisestä. Jossa saa katsella asioita sellaisina kuin ne on, niin että entiset eivät häiritse.

On yksi suunta tiedossa: se, missä on vähemmän verhoja silmien edessä. Missä ei tarvitse varoa pistäviä silmiä ja paljaita kasvoja, joilta näkee tuomitsevat ilmeet suoraan. Maailmassa tapahtuu muutenkin niin paljon pahoja että ei mun tarvitse tukea sellaista omilla valinnoilla.

Minä menen jonnekin. Ensin vaikuttamiskoulutukseen, sitten Skotlantiin.
Öisinä hetkinä mielikuvamatkoille paikkoihin, joissa en ajaudu ikuisesti tuttujen turvalliseen seuraan ja tuttujen muodostaman muurin taakse.

(hups aloin taas askarrella öisin)

10 kommenttia:

  1. Skotlantiin!! Tervetuloa :) itsekin oikeastaan pakenin tänne, vaikka virallinen selitys oli että halusin nähdä maailmaa (nyt en halua tulla täältä enää pois, uus alku oli paras juttu ikinä).

    p.s. Upee kuva/muokkaus!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ooh. kuulostaa hurmaavalta. Skotlanti oli ihan aukea ja kaunis ja raikas ja pehmeä. Voisin seurata sinua

      Poista
  2. oi skotlanti. mäkin oon sitä mieltä ettei aina tarvitse tietää mistään mitään. tää oli kovin hieno ja puhutteleva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oo joo kivaa jos ei tarvi. vaikka tuntuu että pitäs tietää että osais elää. Kiitos!

      Poista
  3. Vaikuttavaa! Tuttuja tuntoja...

    -Veela

    VastaaPoista
  4. moi usva! oot ihana!( mätoivon että sä saat energiaa kirjottamisesta, koska tuntuu että osaat pukea vaatteet niile tuntemuksille joita on.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. moi! ite oot! ja saan kyllä energiaa, saan selkeämpiä ajatuksia kun ne pitää muotoilla kirjaimiksi kai

      Poista