Sivut

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

pimeää aika

Marraskuu
tuntuu aina musertavalta.
Tuntuu että pimeys kasautuu hartioille ja valuu silmille. Ruumis on raskas, mieli on raskas, silmäluomet mustat kun miettii yöt kuinka olisi parempi ihminen.

Selvisin pyhäinpäivästä, vuoden ahdistavimmasta päivästä, pukemalla keltaiset villasukat ja keskustelemalla avaruudesta. Tästä päivästä uimalla kilometrin ja syömällä suklaajäätelöä. Ehkä lopuistakin kahdestakymmenestäkahdeksasta selviää, jos vain muistaa elää yksittäisiä päiviä eikä koko marraskuuta kerralla. Kokonaisen marraskuun ajatteleminen heittää mustaan aukkoon.

Lokakuun alussa pimeää oli niin vähän että siitä saattoi innostua. Kävin rautatieasemalla unohtamassa itseni,
ja tuntemattomat ihmiset vääntyivät kameran linssille sopusuhtaisesti.
yökuvia yökuvia_6 yökuvia_1 yökuvia_4 yökuvia_5 yökuvia_3 yökuvia_2 yökuvia_7
En osaa enkä halua luopua valon metsästämisestä.
Mustasta marraskuusta sitä on vain vaikea löytää.

Mustassa marraskuussa valoa on niin vähän että en jaksaisi etsiä sitä kellekään muulle kuin itselleni, ja juuri silloin kaikki haluavat minun loistavan valoa kaikkeen maailmaan. En jaksa tehdä kuolematonta taidetta, haluaisin tarkkailla pieniä ilmiöitä, olla pieni.

ei hätää, ei hätää

6 kommenttia:

  1. Ei hätää, kaikki on hyvin (vaikka aina kun joku puhuu marraskuusta, muistan vain lauseen: marraskuu on kuoleman kuukausi).
    Mullaki on tarkkailufiilis. Tekee mieli erakoitua tai vähintäänki olla kokoajan äreä ja siilimäinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KAIKKI ON HYVIN KAIKKI ON HYVIN. Mutta nyt on eloisampaa, tää kaupunki tuli valkeaksi!

      Aletaanko tarkkailemaan toisiamme

      Poista
  2. Muista että marraskuussakin on omat valoisat puolensa: kynttilänvalo, jouluvalot, valoisat hymyt ja kollektiivinen hellyydenkipeys kun pimeä laskeutuu ja kaikki ovat vähän pieniä. Valoa voi löytää pimeän keskeltä yllättävistä paikoista <3
    Kaikkea hyvää ja voimauttavaa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä! ! ! Ja yhtäkkiä voi tulla koulusta ja huomata, että maailmahan on täynnä valoa. Pelkään vähän tota hellyydenkipeyttäkin.

      Mutta valo palaa, valo palaa! Kiitos <3

      Poista