Sivut

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

ikuisloma

Joululomalla käytiin Tallinnassa satubalettimaisemissa. Katsottiin seiniä ja haisteltiin suitsukkeita. Kuunneltiin vierasta kieltä, se kuulosti väännellyltä vaikka me vain katsottiin sitä vähän vinoon.
koiralumi
pilvipilvi
jennaurinko
joululomalla menin kauas Tampereesta,
(kävin täällä vain viiden minuutin ajan hakemassa kirsikkatomaatit jääkaapista ja tarjoamassa vieraille vettä)
enimmäkseen lojuin. Koskin kameraan vain huomatakseni, että en jaksa ottaa sitä mukaan. Ajoin paljon autoa, opettelin kääntämään päätä, valvoin pitkään. Pohdittiin ikuisuutta ja aikuisuutta. Levitin glitteriä poskelle, näytin surulliselta. Me ei tiedetty mitä tehdään. Ikuinen nuoruus kesti viikkoja.
Se oli niin kaukana syksyn arjesta että se oli äärimmäisen oikein.

Mutta Tampereella on yllättäviä asioita, jotka ilahduttaa. On kauniita koteja, joihin saapuessaan kaikki huudahtaa että onpa kaunis koti, on ihmisiä joiden hyminää kuunnella koululuokassa, on opettajia jotka näyttää huumaavan kaunista valoa, on iltoja joissa naureskellaan yhteen ääneen ympyrässä ja iltoja joissa imitoidaan ihmissusia ja ratkotaan arvoituksia pöydän alla.
Kiitos Tampere, otit vastaan rakastavasti

6 kommenttia:

  1. tampereella on lempeä syli johon se kietoo ihmisiä
    ja kadottaa minutkin välillä vaikka auringon säteen alle, niin että velvollisuus häikäisee silmänsä ja kadottaa minut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin, aina toisinaan. välillä se syli on jossain suunnassa jonne en hoksaa katsoa

      Poista
  2. <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3
    det var en härlig ungdom

    VastaaPoista