Sivut

perjantai 20. helmikuuta 2015

törmäyskohtia

teinköhän väärin kun halusin tilaa
silloin kun pyydettiin käpertymään sisäänpäin

kuinka pidetään kaikki tiet auki, kaikki ovet avoinna
niin että mieli saa kurkotella milloin minnekin
seison varmaan risteyksessä lopun ikäni.
ääriää

risteyksessä on tyhjää tilaa
aavalla aukealla uskaltaa sivakoida vähän matkaa eteenpäin, on myötätuulikin
mutta ei yli vuorten,
niin että jaksaa tulla takaisin

tyhjässä hetkessä ehdin pidellä päätä,
silittää
on kyllä vaikea nähdä omat rajat
yritän kai kasvattaa selkärankaa
kolhimalla sitä kivikkoihin ja kieltäviin sanoihin
otan pyrähdyksiä
junan kapeisiin käytäviin
brysseliin, istanbuliin, kaupunkeihin joissa on hauska sointi

ehdin katsella kahvilan ikkunasta kolme tuntia aurinkoon
katsella ihmisiä ja ajatella
teillä on toisenne, teillä on koko maailma
mutta vielä on kylmä, on juostava pois

tyhjässä tilassa tekee mieli tanssia
täyttää pimeys liikkeellä,
keho on ainut mitä on mukanani
tanssia kirjahyllyjen välissä kun edessä on kaikki maailman tarinat
nekin jotka päättyvät hyvin

oikeastaan haluaisin kai olla itsekin tyhjää
sen takia kannan kahvikuppeja hartaana
sillon olo ei oo niin usvainen
joskus usva on saavuttamattomissa, mutta kahvi löytyy aina

me kadotaan kohta kaikki
eliminoin uusia tuttavuuksia ajatusleikeillä
sanon: oleminen on havaituksi tulemista
ei yhtä ilman kahta

pakenen itseäni
kuin koira jahtaisi häntäänsä
tilaa, jotta ehdin mennä kauas itsestänikin
puuhaarota
se vei aika monta aika kauaksi
mutta se toi yön
jona kohtasin itseni.

maanantai 2. helmikuuta 2015

live a little

voi
mitä kaikkea
heittelee
elämä

tammikuussa
paljon hiljaisia aamupäiviä ja tiettömiä näkymiä
tyhjä valokuvausstudio, pehmeitä nojatuoleja, liukkaat pyöräkaistat, mustelmaiset polvet, veriset huulet

kerran keskustelu normaaleista ihmisistä:
normaalien ihmisten silmäpareja,
sellaisten jotka eivät näe pahaa vaan ihmisyyden pilkkeen
niin kuin minäkin näen heidät

valinnanvaikeus hedelmähyllyllä
puolueellisia puheluita helsinkiin
yhtäkkiä yössä ystävä vieressä
ja juustokakku

merikasarmi, eduskunta ja viisaita ihmisiä

kattoparveke,
saippuaa huulilla, kuvitelmia tippumisesta suoraan hautaustoimistoon, savukkeita toisilla
helsingin lävistävä laserjuova
punainen valo, lämmin valo

musiikkitalossa kalterit ja häivähdyksiä tutuista
laulava viulu
ja seitsemäntoistavuotiaan kävely taajamassa kohti ihmeellisiä aikoja
päänräjähtelyä, vartija ja kahden oven lävitse ulos
ulkona kuin Westön kirjojen sivuja
lumituiskua, pyörähtelyä liikennevalojen seisakkeissa

sanoja jotka kertoo että en ole hyvä
hyvän kertomuksia
yhtäkkiä yössä suklaakakku ja toisten jäätelönpalaset,
uninen kävely bussiterminaaliin,
rakas helsinki

koskematon lumi,
huone josta olen herännyt pitkään
onnellisena
surullisena
yksinäisenä
kokonaisena
kissan sanoihin

toive silmäkulmissa kahdesti
liian myöhään
lumipalloja ikkunoista ulos
mahdotonta pysyä nahoissaan
naurua puhetta naurua naurua

toisia ihmisiä
dom andra
lepo toisessa ihmisessä
rajat toisia rajoja vasten
vielä yksi yö
neljä tuntia
hutera maailma

onni
vapaus astua kaikkiin juniin

värejä
siniset sormet
kukalliset housut
voivoivoiovi
voivoivoiv
elämä purskahtelee. ihastuttavaa