Sivut

torstai 23. huhtikuuta 2015

karnevaaleja

Kohta Tampere lakkaa olemasta ja mä muutan mustaan aukkoon. Mut elämä on juhlaa viimeisinä hetkinä.

Juhlia kaikkialla,

juhlia konfettitykkien sateessa keskustelutilaisuuksissa kylpytakki päällä,

juhlia aamulla hampaita pestessä koska tuntuu niin hyvältä herätä aina omaan elämään,

juhlia jotka venyy valoisaan asti ja tuntuu ihan kesältä,

juhlia lintukengissä ja muissa punaisissa asioissa.

Juhlia vapaudessa. Vapaudessa, kun on päässyt kuminauhan päästä irti ja tanssii ympäriinsä riippumattomana. Enää ilmiöitä ei mittaa sen mukaan kuinka kaukana ne on siitä, mitä saisi olla. Ilmiöt vain ovat, värikkäinä ja mehukkaina. Verigreippejä saa kymmenen viidellä eurolla ja puiden varjot siirtyy päivän mittaan seinältä toiselle.

Että mikäs tässä todellisuudessa.

karnevaalikuva
Suurinta juhlaa lienee se, että ihmisiä on helppo kohdata.

Luulin että tuhoan mun viimeiset ihmissuhteet näyttämällä vääränlaiselta ja puhumalla ääneen, mutta mulle sanotaan vaan että oot ihmeellinen. Ihmisiä ilmestyy ympärille, yksi tuli keskustelemaan naiseudesta mun vihreälle päiväpeitteelle ja toinen puhumaan elämästä kotimatkan ajaksi kun palasin ruokakaupasta auringonlaskun aikaan. Moni sanoo pieniä sanoja, jotka kertoo, että elämää voi jatkaa juuri näin.

Maailma ei toimikaan yhtään niin ku koko elämän ajan on kerrottu, en nyt oikein ymmärrä,

mut kiitos teille kaikille, olemassaolostanne, huomiostanne, hyväksyvistä silmistä ja tarjoamastanne kahvista.

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. tällaisista kommenteista mulla tulee äärimmäisen kiitollinen olo. välillä tuntuu ihan turhalta purkaa vaan itseyttään internetiin, mutta jos pystyy antamaan toisille ihmisille jotakin sillä, on ehkä tehnyt jotakin oikein.

      Poista
  2. Mitä tekisin tällä ruumiillani,
    joka on niin kokonaan omani.

    Elän, hengitän - hiljainen iloni -
    kuka vastaanottaisi kiitokseni?

    Olen tarhuri, olen myös kukkanen,
    en maailman sellissä yksinäinen.

    Ikuisuuden lasiin ja lankesi
    minun hengitykseni, lämpöni.

    Uusi kuvio, lasiin painunut,
    jota kukaan ei äsken tuntenut,

    jääköön paikalleen ja kirkastukoon,
    ja hetken liete pois valukoon.

    VastaaPoista
  3. Usva- jos uskoo, ei usko ihmisten takia, vaan siksi, että itse uskoo kuten uskoo. Uskoo, tai ei usko, muut ihmiset ovat rinnallakulkijoita, uskoit tai et. Usko tarkoittaa uskoa Jumalan huolenpitoon ja olemassaoloon, syntien sovitukseen- ei muihin ihmisiin. Sinä olet yhtä lahjakas, ainutlaatuinen ja oma itsesi, uskoit tai et, sillä ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Kauniita kevätpäiviä Usvalle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aivan! hyvä näin. Siksi on jännittävää että välillä uskolla tuntuu olevan hullusti merkitystä kaikille muille. Kaunista kevättä myös sinulle!

      Poista